Mielipiteet

Vainko yksi oikea mielipide?

Mielipide. Jaakko Mikkola (kd) nimesi edellisessä aluevaltuuston kokouksessa käyttämässään puheenvuorossa syntyvyyden laskun ja sitä kautta työvoimapulan yhdeksi syyksi alhaisen syntyvyyden. Kun Mikkola mainitsi puheessaan abortit ja aktiivisuuden vähäisyyden makuuhuoneissa, tiesin sillä hetkellä hänen hankkineen itselleen sanallisen ja julkisen teloituksen.

Näin kävikin.

Koska aborteista ja vähäisestä syntyvyydestä on Suomessa vain yksi oikea ja julkisuudessa hyväksytty mielipide. Julkisesti ei kärsi poikkeavia ajatuksia esittää. Antti Rinne mainitsi synnytystalkoot ja siitähän riemu repesi.

Vaikka onhan se paradoksi, ettei maailman onnellisemmassa maassa haluta hankkia lapsia. Ehkäpä siksi aihe on yhteiskunnallisesti arka ja erityisesti kauniimpaa sukupuolta edustavissa päättäjissä tunteita herättävä.

Kirjoitushetkeni osui kansainväliseen sananvapauden ja lehdistön päivään ja sopivasti äitienpäivän alle.

Jaakko Mikkola on kertonut myöhemmin haastatteluissa tarkoittaneensa sitä, että abortin vaihtoehtona on lapsen adoptoitavaksi luovuttaminen.

Suomessa on joillakin paikkakunnilla käytössä vapaaehtoine Itu-työ, joka auttaa vaikeissa tilanteissa olevia naisia. Tavoitteena on tapauksesta riippuen raskauden jatkaminen abortin sijaan ja lapsen antaminen adoptoitavaksi.

Käytetään usein termiä "ei toivotut lapset". Lienen itsekin sellainen ja olen vitsaillut olevani nykyisin "ei toivottu aikuinen."

Suomessa on kuitenkin valtava määrä naisia ja perheitä, jotka haluaisivat lapsen. Ja lapsia, jotka tarvitsevat huolehtivat vanhemmat.

Tässäkin kohtaa yhteiskunnan perusteissa on valuvika keskustelukulttuurin lisäksi. Lapset pääsevät/joutuvat perhekoteihin adoptioperheiden sijaan. Perhekoteihin, jotka rahastavat surutta kuntia ja kaiken lisäksi nämä rahat menevät lähes poikkeuksetta ulkomaalaisille yhtiöille.

Koska suomalaisen lapsen adoptoiminen suomalaiseen perheeseen on tehty lähes mahdottomaksi.

Vuosittain suomalaisten adoptioiden määrä on noin 10 lasta.

Wikipedian mukaan vuonna 2012 Suomeen adoptoitiin lapsia eniten Kiinasta (64 lasta). Etelä-Afrikasta (32 lasta) ja Venäjältä (23 lasta) Sittemmin adoptoinnista Venäjältä, Keniasta ja Etiopiasta on luovuttu.

KELA on maksanut adoptointiavustusta 5 000–9 000 euroa lapsen kotimaasta riippuen.

Ottoisäni ja -äitini olivat iältään puolivälissä viidettäkymmentä adoptoidessaan minut Sotkamon lastenkodista. Nykyaikana heidän ikäisillänsä ei olisi mitään mahdollisuutta adoptiolapsen saamiseen.

Miksi? Siksi, että lastensuojelusta vastaavat ja yleensä yhteiskunnan päättäjät ovat umpipöhköjä. Adoptio on yhteiskunnalle perhekoteja edullisempi vaihtoehto. Lapsettomille pariskunnille ja adoptoitaville lapsille suorastaan lottovoitto.

Hyvää äitienpäivää äideille, ottolasten äideille ja sijaislasten äideille.

Pertti Granqvist

Aluevaltuutettu (vas.)