Kulttuuri

Sotkamolaiset taiteilijat Sanna Vihanto (vas.) ja Heidi Kilpeläinen kertovat taiteen olevan parhaimmillaan yhteisöllinen kokemus. Kuva: Maaria Haikola

Parhaimmillaan taide aktivoi ja yhdistää

Sotkamolaiset taiteilijat Heidi Kilpeläinen ja Sanna Vihanto kertovat taiteen olevan parhaimmillaan yhteisöllinen kokemus.

Vain taivas on rajana, kun luodaan ja määritellään taidetta, toteavat Sotkamossa asuvat taiteilijat Heidi Kilpeläinen ja Sanna Vihanto.

Filosofiset pohdinnat taiteen olemassaolosta tai kysymykset hyvästä ja huonosta taiteesta kuuluvat asioihin, joita taiteilijat usein käyvät läpi omien teostensa ja niiden katsojien kanssa.

Kilpeläisen mukaan on melkoisen passiivinen ajatus, jos taide on vain jotain seinällä olevaa, nopeasti katsottavaa ja ohitettavaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Entä jos taiteen tulisikin aktivoida ihmisiä? kysyy Vihanto.

Taiteellinen työskentely merkitsee Kilpeläiselle ja Vihannolle ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. He ovat ammattitaiteilijoita seudulla, jossa heidän sukujuurensa ovat syvällä paikkakunnan maaperässä ja yhteisön historiassa.

Vihanto on syntynyt Sotkamossa ja paluumuuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen opiskeluidensa jälkeen vuonna 2010.

– Se, että minä saan täällä tehdä taidetta, on todella merkityksellistä. Tämä on minun yhteisöni, jolle minä haluan antaa takaisin, Vihanto sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lappeenrannassa syntynyt Kilpeläinen asui pitkään Lontoossa, mutta muutti koronan alettua isänsä luokse Tipasojalle. Hänen mukaansa taiteen tekemisessä Sotkamossa on mukana todella vahvoja tunteita.

Heidi Kilpeläinen (vas.) ja Sanna Vihanto kertovat kollegiaalisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen olevan merkityksellistä. Taiteilijan työ on usein yksinäistä puurtamista. Kuva: Maaria Haikola

Millaista sitten on luoda taidetta syrjäisille maaseudulla ja paikkakunnalle, jossa ei ole suuria kulttuurikeskuksia ja isoja taidegallerioita? Kilpeläinen toteaa suurkaupunkien gallerioista tulleen kirkkojen kaltaisia tiloja, jonne mennään hiljentymään, tutkimaan asioita ja miettimään.

– Mihin me menemme täällä maaseudulla? Me olemme pihalla ja ihailemme ympärillä olevaa luontoa. Ehkä sen takia paikallisilla asioilla ja yhteisöllisellä tekemisellä on taiteelle suuri arvo, Kilpeläinen pohtii.

Taiteen tehtävänä on Vihannon mukaan tuoda hyvää maailmaan, vaikka se käsittelisikin raskaita asioita. Kilpeläinen toteaa luonnon olevan kaikkein kaunein ja ihmeellisin luomisteos, jota ei ylitä mikään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun minä katson tätä luontoa ympärillä, minusta tuntuu, etten tarvitse mitään muuta. Ihminen on kuitenkin luotu luomaan, Kilpeläinen sanoo.

Entä jos taiteen tulisikin aktivoida ihmisiä?“

Sotkamo on pitkään mielletty vain urheilupitäjäksi, mutta viime vuosina kulttuurin tuulet ovat puhaltaneet uutta piristystä tapahtumiin. Taide-elämän vilkastumisesta Vihanto ja Kilpeläinen kiittävät kunnan kulttuurituottaja Marko Karvosta.

Vihanto toteaa halunneensa aina rikkoa ajatusta urheilun ja kulttuurin vastakkainasettelusta.

– On hienoa, jos Sotkamosta saadaan aktiivinen kulttuuripitäjä. Koen, että taide voi lujittaa yhteisöä yhteen ja olla voimavara, Vihanto toteaa.

Kilpeläisen mukaan on hienoa, että taiteen rikkaus ja laajuus tuodaan ihmisten nähtäville ja koettavaksi. Sekä Kilpeläinen että Vihanto ovat

Ei taidetta tarvitse aina ymmärtää, taide on kaikille.“

Taike myönsi syksyllä 2022 Sotkamon kunnalle rahoituksen harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan. Ympäristö- ja yhteisötaideprojektissa mukana tällä hetkellä ovat Sotkamon kylät Tipasoja ja Ontojoki. Myöhemmin me työstävät yhdessä projektia Heinämäellä.

Vihannon tarkoituksena on koota ajatus Ontojoen kylän identiteetistä.

– Olen kiinnostunut kuulemaan, millaisia tarinoita kyliltä ja historiasta löytyy sekä mikä kyläläisille itselleen on merkityksellistä, hän kertoo.

Kilpeläinen tekee omaa yhteisöllistä Elämänkoulu-taideprojektiaan Tipasojan kyläkoululla. Hän kertoo projektin kutsuvan ihmisiä pohtimaan omia käsityksiään siitä, mitä elämänkoulu tarkoittaa.

– Toivon ihmisten heittäytyvän uteliaisuudella mukaan ja pohtimaan, mitä taide voi tällaisissa paikoissa olla, Kilpeläinen.

Myös Vihanto haluaa korostaa uteliaisuutta sekä tekijän että kokijan näkökulmasta: taidetta voi tulla myös uteliaana ihmettelemään.

Samaa mieltä on myös Kilpeläinen:

– Ei taidetta tarvitse aina ymmärtää, taide on kaikille.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä