Mielipiteet

Naisjärjestöt aktivoivat äänestämistä: Äänestä naista!

Mielipide. Poliittiset naisliikkeet ovat eläneet Suomessa erilaisia vaiheita vuodesta 1906 lähtien, jolloin naiset ja miehet saivat yhtäläiset poliittiset oikeudet äänestää vaaleissa ja asettua ehdokkaaksi.

Naiset ovat äänestäneet miehiä enemmän viime vuosikymmeninä. Naisten ja miesten edustus vaaleilla valittavissa toimielimissä on paljon tasoittunut, mutta naisten asemassa on yhä korjaamista. Viime viikolla tarve todettiin Keskustanaisten Kainuun piirin 70-vuotisjuhlassa.

Sukupuolten tasa-arvo on sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä vallan ja resurssien tasapuolista jakautumista. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986).

Demokratian edellytys on, että kaikilla sukupuolilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja nousta politiikan johtopaikoille.

Tasa-arvopuutteet päätöksentekoelimissä ovat oikeastaan kummallisuuksia, koska naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin jo yli 30 vuotta. Äänestysaktiivisuudessa naiset ohittivat miehet kuntavaaleissa vuonna 1984 ja eduskuntavaaleissa vuonna 1987.

Vuonna 2022 hyvinvointialuevaaleissa naisten äänestysprosentti oli 50 ja miesten 45. Eduskuntavaaleissa 2019 naisista 74 prosenttia ja miehistä 71 prosenttia äänesti.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä. Kuitenkin 75 vuotta täyttäneistä miehet äänestivät aktiivisemmin. Nuorimmissa ikäryhmissä sekä 18–19-vuotiaiden että 20–24-vuotiaiden kohdalla naisten äänestysprosentti oli yli 10 prosenttiyksikköä miesten prosenttia suurempi.

Tasa-arvobarometrin (2017) mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että naisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan on tarpeen, jotta poliittinen asiantuntemus olisi tarpeeksi monipuolista.

Suurin osa näkee, ettei sukupuolella ole merkitystä eri sektoreiden poliittisten tehtävien hoitamisessa. Kuitenkin esimerkiksi lähes puolet miehistä ja 39 prosenttia naisista pitää miestä sopivampana puolustuspolitiikan johtotehtäviin. Naisliike vaatii nyt feminististä ulkopolitiikkaa, jotta saisimme vähennettyä väkivaltaa maailmassa.

Eduskuntavaalitutkimuksen (2019) mukaan varsinkaan miesäänestäjät eivät pidä ehdokkaan sukupuolta tärkeänä valintaperusteena. Vastaajista tätä mieltä oli naisista 45 ja miehistä 76 prosenttia.

Miehillä omaa sukupuolta olevaa ehdokasta äänestäneiden osuus laski 66 prosenttiin edellisten eduskuntavaalien 73 prosentista. Naisia äänestävien naisten osuus nousi selvästi: vuonna 2015 omaa sukupuolta äänesti 52 prosenttia naisista, vuonna 2019 jo 62 prosenttia.

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa oman sukupuolensa edustajaa äänesti miehistä 93 ja naisista 40 prosenttia. Vuoden 1991 eduskuntavaaleista lähtien naiset ovat äänestäneet melko tasapuolisesti nais- ja miesehdokkaita. Miesten selvä enemmistö on äänestänyt miesehdokasta.

Ehdokasasettelu vaikuttaa vaaleissa valituksi tulleiden sukupuolijakaumaan. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa vaaleissa miehiä vähäisemmäksi. Eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista ja valituista on ollut 2000-luvulla noin 40 prosenttia. Vuonna 2019 eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia: 94 naista (47 %). Ehdokkaista naisia oli 42 prosenttia.

Naisjärjestöjen tavoite kevään 2023 vaalissa on 100 naista eduskuntaan. Äänestä naista! On tärkeää, että kainuulaiset äänestävät aiempaa aktiivisemmin, että saamme mahdollisimman monta kansanedustajaa Kainuusta.

Kirjoituksessa on käytetty hyväksi THL:n verkkosivuja Tilastokeskuksen tuottamista tasa-arvotilastoista.

Helena Aaltonen

Naisjärjestöjen keskusliiton hallitusjäsen, Keskustanaisten Kainuun piirin hallitusjäsen, Kajaanin Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja, Kainuun Nytkis toimikunnan jäsen