Paikallisuutiset

Miksi THL:n ja Kainuun soten ilmoittamat tartuntamäärät eroavat toisistaan?

Sotkamossa kirjoilla olevan tartunta näkyy THL:n tilastoissa Sotkamon kohdalla, vaikka hän oleskelisi todellisuudessa jossain muualla.

THL:n tilastojen ja Kainuun soten ilmoittamat koronatartuntamäärät eroavat toisistaan.

Esimerkiksi viime viikolla on THL:n tilaston mukaan todettu Sotkamossa neljä uutta tartuntaa. Kainuun sote ei ole tiedottanut pitkään aikaan uusista sotkamolaisilla todetuista tartunnoista. Viikonloppuna koronapositiiviseksi todettu Terrafamen työntekijäkin oli kajaanilainen.

Paikkakunnan korotilannetta seuratakseen kannattaa kuitenkin seurata mieluummin soten lukuja, joiden perustaalla myös Sotkamo-lehti uutisoi uusista koronatartunnoista.

Ensinnäkin koronatapaukset voivat kirjautua THL:n tilastoon viiveellä verrattuna soten lukuihin.

Toisekseen kaikki THL:n tilastoissa Sotkamoon merkityt koronaan sairastuneet eivät välttämättä ole todellisuudessa Sotkamossa.

Tartunta kirjautuu suomalaisille kotikuntaperusteisesti, ja ulkomaalaisille sinne, missä näyte on otettu, kertoo Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari .

Eli jos Sotkamossa kirjoilla oleva henkilö oleskelee vaikka opiskelujen takia jossain muualla, ja käy siellä testeissä, hänen positiivinen tuloksensa näkyy THL:n tilastossa Sotkamon kohdalla, vaikka hän ei olisi käynyt Sotkamossa pitkään aikaan.

Tieto ilmoitetaan kuitenkin rutiininomaisesti kotikuntaan, jos tartunnan saanut on käynyt siellä ja voinut altistaa ihmisiä. Silloin tieto tulee myös Kainuun sotelle.

Viivettä ja muualla asuvia?

Koukkari arvioi, että THL:n tilaston neljästä tuoreesta Sotkamon tartunnasta yksi on todennäköisesti sellainen, joka on tullut tilastoon pitkällä viiveellä.

Kolmesta muusta hänellä ei ole tietoa. Todennäköisesti he ovat kuitenkin muualla testattuja sotkamolaisia, joilla ei ole mitään tuoretta kontaktia alueelle.

– Korostan, että meidän raportoimamme luvut käsittävät kaikki ne, jotka ovat soten testaamia tai sotelle ilmoitettuja tartuntoja kainuulaisilla, taikka Kainuuseen tulleilla ulkomaalaisilla, Koukkari sanoo.

Vanhat tartunnat näkyvät testeissä

Lisäksi THL:n tilastoja vääristää se, että PCR-testeissä positiivinen tulos voi tulla vanhasta, aiemmin sairastetusta koronatartunnasta.

Koukkari kertoo, että sote joutuu tulkitsemaan, onko kyse tuoreesta tartunnasta vai vanhasta jäljestä.

– Ne näkyvät alueen tilastoissa, mutta eivät tietenkään edusta tarttuvaa tautia, hän toteaa.

Esimerkiksi sunnuntailta on yksi testitulos, joka on kaikilla osoitettavissa olevilla keinoilla vanha jälki kainuulaisella henkilöllä, Koukkari kertoo.

Se tulee todennäköisesti näkymään THL:n tilastossa, mutta ei vaikuta Kainuun soten ilmoittamaan lukuun.

– Eli se tieto, mikä on THL:ssä, on summaluku, ja meillä se on hiukan syvemmälle analysoitua dataa, että onko se vanha vai uusi, Koukkari tiivistää.

Vääristymät eivät vaikuta epidemiatasoon

THL:n tilastoissa viime viikolle näkyvät Sotkamon tartunnat eivät vaikuta siihen, millä epidemiatasolla Kainuussa ollaan.

Ilmaantuvuusluku on soten mukaan tällä hetkellä Kainuussa 8,3.

Kiihtymisvaiheen kriteereissä ilmaantuvuus on 10–15 tartuntaa 100 000 asukasta kohti.

Viimeisimmän tiedon mukaan Kainuu on edelleen koronavirusepidemian perustasolla.

Koukkari muistuttaa, että epidemiatasoon vaikuttaa ilmaantuvuuden lisäksi myös positiivisten testien osuus kaikista testeistä.