Mielipiteet

Mielipide: Miksi Nato – mitä kuuluminen Natoon 4 ja 5 artiklan mukaan tarkoittaa?

Mielipide Nato on vuonna 1949 perustettu puolustusliitto, jonka tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Nato on keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Jäseninä on 30 valtiota.

Usein ihmiset mieltävät, että jäsenmaan tulee "maksaa" Natolle jäsenyydestään. Mielikuva on väärä, sillä suositus edellyttää jäsenvaltioita ylläpitämään puolustusvalmiuttaan 2% osuudella bkt:a.

Tämä jos mikä on mielestämme hyvä suositus kuuluitpa Natoon tai et. Suomi on tässä hyvä esimerkki varautumisesta verrattuna vaikkapa Ruotsiin, joka on antanut puolustuskykynsä osin rämettyä ja on näin kovien haasteiden edessä saadakseen puolustuksensa uskottavaksi tässä muuttuneessa tilanteessa .

Kehysriihessä 5.4.2022 Suomen puolustusbudjettia korotettiin n. 3 miljardiin euroon/ vuosi tulevien vuosien hankintoihin ja riittävien puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarvittavien harjoitusten järjestämiseen. Tämä on vahva signaali ulkopuolisia uhkia silmällä pitäen.

Mikäli Suomi oman vahvan puolustuskyvyn omaavana valtiona kuuluisi lisäksi Nato-liittoumaan, tämä turvatakuu lisäisi turvallisuuttamme ja nostaisi hyökkäyskynnystä entisestään.

On myös muistettava, että yhteenkään Naton jäsenmaahan ei ole hyökätty sen olemassa olon aikana.

Mitä kuuluminen Natoon 4 ja 5 artiklan mukaan tarkoittaa?

Paraikaa Naton jäsenmaat Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat ottaneet käyttöön sotilasliitto Naton 4. artiklan käynnistääkseen viralliset neuvottelut Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Artiklan mukaan Naton jäsenmaat neuvottelevat virallisesti yhdessä, jos jonkun mielestä jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna, Naton 4. artiklassa todetaan. Näin ollen artiklan mukainen toiminta voi johtaa myös Naton kolmenkymmenen jäsenmaan yhteistoimiin.

Pykälään on vedottu kuusi kertaa aiemmin sitten Naton perustamisen vuonna 1949. Turkki käytti artiklaa, kun turkkilaisia sotilaita sai surmansa Pohjois-Syyriassa tapahtuneessa hyökkäyksessä 2020.

Naton 4. artikla on erillinen 5. artiklasta jonka mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan.

Naton 5. artikla on Naton perustamissopimuksen artikla joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

Huomioitavaa on, että Naton 4. artikla määrää, että näistä velvoitteista maat neuvottelevat keskenään.

Viidennen artiklan perusteella koko puolustusliiton historiassa on myönnetty vain yksi turvallisuustakuu. Sen jäsenvaltiot myönsivät Yhdysvalloille vasta sen jälkeen, kun terrori-iskut 11. syyskuuta 2001 tuhosivat kaksi World Trade Centerin tornia sekä osan Pentagonia.

Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut Nato-operaatioon. Yhdysvallat aloitti operaation al-Qaida -verkostoa vastaan Afganistanissa johtamansa 49 valtion koalition voimin. Joulukuussa 2001 YK päätti perustaa ISAF (International Security Assistance Force) -rauhanturvaoperaation, joka alkoi tammikuussa 2002. YK luovutti ISAF:in johtovastuun Natolle 11.10.2003. Tämä ei liity Artiklaan 5.

On myös muistettava, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. Lissabonin sopimus on ratifiointivaiheessaan allekirjoitettuna.

Tämän perusteella voidaan ajatella, että jos Ukraina kuuluisi EU:n myös Suomi olisi rintamassa mukana? Mikäli Venäjä päättää hyökätä seuraavaksi johonkin EU-valtioon tulee myös tuon Lissabonin sopimuksen tulkinta ajankohtaiseksi?

Näiden edellä mainittujen faktojen valossa Venäjän tai jonkun muun laajentumaan pyrkivän ulkopuolisen valtion kynnys hyökätä Natoon- ja tai EU:n kuuluvaa valtiota vastaan on kohtalaisen korkea. Pahimmassa skenaariossa tämä johtaisi kolmanteen maailmansotaan jossa voittajia ei sitten olekaan.

On kuitenkin viime aikoina esitetty väitteitä, että Venäjä (Putin) suunnittelee Ukrainan "erityisoperaation" jälkeen hyökkäystä Natoon kuuluviin Balttian maihin propagandakoneiston jo muokatessa kansalaisia ajatukseen. Mikäli tämä uhkakuva toteutuu, hulluus on saanut lopullisesti voiton järjestä!

Nykyinen kaottinen tilanne on näkemyksemme mukaan osin seurausta Euroopan valtioiden sinisilmäisyydestä. Venäjä on onnistunut Euroopan energiariippuvuuden kautta saamaan tukevan otteen johtavista EU jäsenvaltioista ja on näin näennäisillä sopimuksilla "ostanut" itselleen aikaa rakentaa armeijansa ja taloutensa kuntoon rikkoakseen sopivan ajankohdan tullessa sopimuksensa.

Venäjän (Putinin) mielestä se hetki oli nyt kun EU vaikutti epäyhtenäiseltä ja Amerikka heikolta. Kuten näemme arvio osoittautui vääräksi ja lähes koko muu maailma nousi yhtenä rintamana vastustamaan Venäjän toimia Ukrainassa.

Oletus, että Ukrainalaiset ottavat Venäjän joukot kukkien kanssa vastaan osoittautui karvaaksi virhearvioinniksi, sillä vastassa olikin motivoitunut armeija ja kansakunta joka on päivästä toiseen "polkenut" Venäjän sotajoukot Ukrainan mutaan. Surullista on myös, että Venäjän kansa on joutunut mukaan tähän "hulluuteen" johtajansa harhaisten pyrkimysten johdosta.

Tarkoituksemme ei ole näillä mietteillä ruokkia pelkoja, mutta varautuminen on nyt viimeistään viisautta miten sen itse kukin sitten kansakuntana ja henkilökohtaisesti tekeekään?

Hannu Korhonen PS

Ari Karppanen PS