Kulttuuri

Tuulivoiman sijoittelussa pitää huomioida uhanalaiset lajit – metsäpeuralle maakuntakaavat ovat ratkaisevan tärkeitä

Metsäpeura ja tuulivoima käyttävät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseuduilla samanlaisia alueita. Luonnonvarakeskus alkaa selvittää tuulivoimarakentamisen vaikutuksia metsäpeuraan.

Harvinaisen metsäpeuran Länsi-Suomen ja Itä-Suomen populaatiot voivat yhdistyä nykyisellään vain Kainuussa. Läntinen Suomenselän kanta levittäytyy hiljalleen, mutta itäinen Kainuun kanta ei. Tällä hetkellä itäiset ja läntiset metsäpeurat eivät juuri kohtaa, mutta Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla ne eivät ole kovin kaukana toisistaan.

"Populaatioiden välinen alue voisi olla tulevaisuudessa yhtenäisen peurakannan aluetta, joka turvaisi geenivirran idän ja lännen välillä."

– Populaatioiden välinen alue voisi olla tulevaisuudessa yhtenäisen peurakannan aluetta, joka turvaisi geenivirran idän ja lännen välillä. Samalla se olisi metsäinen leviämisreitti myös muulle villille suurnisäkäsyhteisölle ja yhdistäisi muita Fennoskandian läntisiä populaatioita taigametsän itäisempiin osiin aina Venäjälle asti, sanoo erikoistutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomen läntisen peurapopulaation elinalueen itäreuna sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajalla, samalla alueella, jonne suunnitellaan myös tiheästi tuulivoimaa.

– Tuo on sitä aluetta, joka olisi metsäpeurakantoja yhdistävä. Yhdistämisalueella on jo muutamia peuroja, Paasivaara kertoo.

Tutkijat ovat huomanneet, että jotkut yksilöt yrittävät sinnikkäästi levittäytyä sopiville uusille alueille. Niitä on havaittu muun muassa Pudasjärvellä ja Rautavaaran Tiilikkajärvellä. Myös Talaskankaan suojelualueella on jo pidempään asunut muutama metsäpeura.

Onpa eräs läntisen kannan peura vasonut ihan Kajaanin kupeessakin.

"Etenkin vasovat vaatimet voivat olla herkkiä häiriölle."

Jos tuulivoimasuunnitelmissa ei oteta metsäpeurojen elinalueita riittävän hyvin huomioon, on riski, että tiheä tuulipuistojen vyöhyke maakuntien rajalla voi heikentää peurapopulaatioiden mahdollisuuksia levittäytyä ja yhdistyä.

Etenkin vasovat vaatimet voivat olla herkkiä häiriölle. Porojen tiedetään olevan haluttomia liikkumaan kilometriä lähempänä myllyjä vasomisaikana. Metsäpeuratutkimuksissa on huomattu, että kesäisin vaatimet varovat ihmisen rakennelmia ja infrastruktuuria, kuten teitä.

Jos kaikki Suomessa tällä hetkellä suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat sellaisenaan, merkittävä osa metsäpeurojen läntisen kannan tärkeimmästä lisääntymisalueesta voi tulevaisuudessa olla enemmän tai vähemmän tuulivoima-alueiden ääni- tai välkehäiriön vaikutuksen alaisena.

"Jos ottaa huomioon myös jatkuvan metsätalouden intensiteetin kasvun, joka todennäköisesti vielä kiihtyy uusien massatehtaiden rakentamisen myötä, niin melkoinen myllerrys on meneillään."

Metsäpeurojen elinalueella tapahtuu myllyjen rakentamisen lisäksi paljon muutakin.

– Jos ottaa huomioon myös jatkuvan metsätalouden intensiteetin kasvun, joka todennäköisesti vielä kiihtyy uusien massatehtaiden rakentamisen myötä, niin melkoinen myllerrys on meneillään, Paasivaara toteaa.

Tuulivoima-alueita kaavoitettaessa olisikin tärkeää huomioida tuulipuistojen ja muun maankäytön yhteisvaikutukset.

Tällä hetkellä Kainuun hankkeista suoraan metsäpeuran kesälaidunalueelle on suunnitteilla esimerkiksi Löytösuon tuulipuisto. Se sijaitsee aivan jo toiminnassa olevan Piiparinmäen tuulivoima-alueen kyljessä, ja heti sen pohjoispuolella, Pohjois-Pohjanmaan rajan takana, on Metsälamminkangas-niminen tuulivoima-alue.

Kuuntele Nälkämaa-podcastin aihetta käsittelevä jakso

Miten valjastaa tuulivoima ilman, että luonto kärsii? Nälkämaasta-podcastin viimeisessä jaksossa keskustelevat Ilmatar Oy:n hankejohtaja Jussi Mäkinen ja Kainuun ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Teppo Helo .

Kuuntele Nälkämaasta-podcastin uusi jakso tästä .