Mielipiteet
Aluevaaliehdokas: Muutoksilla parannuksia lähipalveluihin
Mielipide. Keskustan ehdokkaina puollamme lähipalveluita. Soteasema tarvitaan jokaisessa Kainuun kunnassa. Lähipalvelut pitää saada helposti ja nopeasti.
Juhani Seppänen (kok) varoittaa Sotkamo-lehdessä 14.1.2022 pysymään realiteeteissa ehdokkaiden ja puolueiden kertoessa, miten lähipalvelut sekä sosiaali- ja terveyskeskus/-asemaverkosto tulee järjestää. " Valtio kun joka tapauksessa asettaa antamallaan rahamäärällä raamit hyvinvointialueille … " Varoitus ei kolahda Keskustaan - toimimme realiteetit huomioiden.
Valtion rahoituksella toimiva hyvinvointialue, joka järjestää sote- ja palo- ja pelastustoimen, on Kainuuseen tervetullut. Kunnilta loppui kestokyky satsata riittävästi Kainuun soteen.
Kainuun hyvinvointialueella on nyt oikeus odottaa, että valtio osoittaa lain mukaisiin tehtäviin riittävän rahoituksen, joka huomioi Kainuun korkean sairastavuuden, ikääntyneen väestön, harvan asutuksen ja pitkien matkojen aiheuttamat kustannukset.
Kaikki ymmärrämme, että Suomi maksaa oronan hoidon jälkilaskua eikä julkisia menoja ole varaa heti kasvattaa. Ehdokkaiden ja äänestäjien keskusteluissa on vahvistunut ymmärrys, että hyvinvointia edistävään sekä pahoinvointia ja sairauksia ennalta ehkäisevään toimintaan kannattaisi jopa investoida, koska sillä vähennetään sairastumista ja hoidon kuluja. Kansalaisen on helppo olla hyvällä mielellä ja terveenä. Työn tuottavuuskin on silloin parempi ja kansakunta menestyy.
Hyvinvointialueet eivät välttämättä saa heti yhtä paljon rahoitusta kuin viime tilinpäätösten menot ovat alueilla olleet. Mistä sitten saamme lähipalveluiden parantamiseen rahoituksen Kainuussa? Mistäpä muualta kuin hyvinvointialueelle tulevasta valtion rahoituksesta.
Uudet päättäjät joutuvat vaatimaan nykyisen toiminnan vaikuttavuuden arviointia, jotta tiedetään, missä palvelujen menokohdissa on mahdollista vähentää menoja ja siirtää rahoitusta sinne, missä on palvelujen ja niiden rahoituksen puutetta.
THL julkisti viime viikolla asiantuntija-arviointiraportin hyvinvointialueista. Raportissa lukee: "Kustannusten kasvu ollut maan suurinta Kainuussa. Kainuun nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vuosina 2016–2020 maan eniten, reaalisesti 16,4 prosenttia, vuoden 2020 hintatasolla (koko maa 6,9 %). Suurinta kustannusten kasvu oli erikoissairaanhoidossa (33 %), lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa (31 %) ja työllistymistä tukevissa palveluissa (153 %)" .
Erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä sanotaan: "Palvelutarpeeseen suhteutettuna somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä oli prosentin keskimääräistä vähemmän, mutta hoitojaksojen vastaavat tarvevakioidut laskennalliset kustannukset olivat 14 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Palvelutarpeeseen suhteutettuna päivystyskäyntejä oli 30 prosenttia keskimääräistä enemmän ja näiden laskennalliset kustannukset 121 prosenttia maan keskitasoa suuremmat ."
Prosenttivertailun perusteella on kysyttävä, mitä voidaan tehdä toisin, että kustannukset ja niiden kasvu olisivat erikoissairaanhoidossa ja päivystyksessä kohtuullisemmat?
Toisaalta "Ikääntyneiden palvelujen kustannukset ovat maan pienimpiä. Alueen 75 vuotta täyttäneisiin suhteutetut ikääntyneiden palvelujen yhteenlasketut kustannukset vähenivät keskimääräistä enemmän (5,5 %, koko maa 2,7 %), ja ne olivat maan neljänneksi pienimmät vuonna 2020. "
Ikääntyneiden puolesta on kysyttävä, ovatko he joutuneet maksumummuiksi ja -papoiksi? Palveluista koetaan samalla puutetta.
Ennalta ehkäisy vähentää somaattisia sairauksia ja lähellä hoitoon pääsy vähentää päivystyskäyntejä. Vanhusten on parasta saada riittävät palvelut lähellä omaisiaan.
Lähipalvelut strategisena valintana puoltavat paikkaansa. Hyvinvointialueen nykytoimintaan on tarve tehdä muutoksia, jotta lähipalveluja voidaan parantaa ja rahoittaa. Hyvät kainuulaiset, vaatikaa äänellänne säilyttämään se, mikä on hyvää ja muuttamaan sitä, mikä kaipaa korjausta.
Helena Aaltonen
Hallintotieteiden maisteri, eläkkeellä oleva aluekehittäjä
Keskustanaisten Kainuun piirin pj.
aluevaaliehdokas (kesk)